Merkittävin asia tääl koululla on varmasm se, et tapan aikaa asuntolassa monilla tavoin, mut välillä must tuntuu tosi ulkopuoliselta, ja sellasina hetkinä koti-ikävä on niin iso, et saatan itkeäkin. En voi ees väittää et tää ois ollu helppoa. Tai siis kylhän koulu on viel semi helppoo (äikän ja ruotsin kokeet 9 1/2) mut mun pää hajoo tääl asuntolalla. Joko ei oo mitään tehtävää tai sit ois ihan liikaaki mut ei vaan kiinnosta. Inspiksen puutteesta voi kertoo sekin et nytkään en oo tehny läksyjä. Ja et viikon paras juttu on aina kotiin pääsy, ei epäilystäkään.
Oon kuitenki tosi ilonen ihmisistä joihin oon tutustunu täällä, must tuntuu et oon ollu niin sosiaalinen, et oon senki takia ihan poikki. en oo moneen vuoteen ollu näin sosiaalinen...
Tänää pelasin koulun säbäturnauksessa, päästiin finaaliin ja hävittiin se jotain 0-3 tms. Oon kuitenki tosi ilonen et pääsin sisään siihen joukkueeseen, vaik sovin vast tnä aamul et oon mukana xd Joukkuees pelas mun lisäks vaan yks tyttö, Iids ja mukan oli paljon jätkii joiden kaa en oo puhunu ennen mitään... Ja ilosin oon siitä et mun paikat kesti, ja et kotimatkalla oli hyvät keskustelut:)
Oon myös ilonen, et sain vihdoin nukuttuu ja et asuntolakamu, Mössö, hiero mun hartiat ja selän.
En oo niin ilonen päänsärystä mikä ei mee ohi edes nukkumalla... Oon vetäny nyt 3 särkylääkettä ja ei mitään, nyt kaupan päälle alko oksettaakki. Sen takii nyt kirjotanki tätä, et saan ajatukset pois olotilastani... Enää on onneks huominen, joka on valitettavast kyl siivouspäivä ja perjantain pääsen jo lähtee 10 jälkeen kotiin:)
Mut nyt lähen kyl oikeesti nukkuu. Valitsn kuvien puutoksesta:)
~Jannu
