Jouluun on enää pari hassua päivää

Tänään on joulukuun 19 päivä. Mä sain vikat joululahjat ostettuu. Kolme aamua enää Turussa, sit joululoma ja joulu kotona. Raumalla.

Vaikka asunki Turussa ja mun oma koti on täällä, on Rauma silti aina Koti.

Nyt on ollu loistava viikko. Vaikka siihen onki liittyny sika kipee niska ja kauheet päänsäryt. Viikkoon on kuulunut aivan loistava ilta ja ravintolapäivällinen mun hyperihanien tyhmyreiden kanssa Raumalla, jossa oltiin ekaa kertaa koossa sitte Sonyn synttäreiden, juhlien Iipan synttäreitä tällä kertaa. (oli sen migreenikohtauksen arvosta. onneks on miranax joka tehos)

Koulupäivät oli aika lyhyitä ja vaikka keskiviikko ja torstai oli aika raskaita, kattamista ja jouluaterien tarjoilua, vieraita ihmisiä ja tyhmiä kysymyksiä, oli perjantai niin mahtava, et se pyyhki pois kaiken väsymyksen torstailta.

Nimittäin. Eilen oli mun elämän parhaat bileet. Antti Tuisku ja Peto kiertue saapu logomoon (kuten myös Essi) ja oli kyllä niin loistava keikka. meinas itteäki alkaa itkettää Antin puheet ja ne itkubiisit, mut selvisin kuivin silmin. (sitä Sunrise Avenuen jäähallikeikkaa odottaen xd)

Tänään selvisin sängystä ja sain kyydin raision giganttiin hakee kuulokkeet, siitä myllyyn Jennin kanssa ostaa loput lahjat ja mun maailmanparas isosisko tarjos mulle bagelin (ja myöhemmin osti muroja ja maitoa mulle kotiin)

Myllystä ostin ihanat euron tukkakukkaset ja jennin kans puoliks kahen huulipunan paketin, sain ihanan punasen huulipunan!

Myllystä Skanssin kautta keskustaan ja siitä bussilla kotiin.

Helpotti kyllä kummasti koti-ikävää nähä jenniä välillä. tai siis näin sen just viimeks keskiviikkona, mut en kerinny sillon olee kunnolla kotona. en esim nähy chihuja lainkaan.

Oon nähny mun pikkuset karvapallot (ja Jimin, Mimosan ja iskän) viimeks 5.12. Ja seuraavaks näen ne 22.12. Eli 17pv. Elvis varmaan oikeesti sekoo. En oo vissiin ikinä ollu näin pitkää aikaa näkemättä sitä! Mul on niin kauhee ikävä, et meinasin alkaa itkeä ku katoin vanhoja instakuvia chihuista.

Mut nyt, alan kattoo netflixiä, koitan kirjottaa vielä 2015 vuoden auki ennen vuoden vaihdetta!

~Jannu

Oman kodin ihanuuksia... vai onko sittenkkään?

Joo mä tykkään mun kämpästä ihan sikana, tää on munnäkönen (sotkuineen päivineen) ja mä oon tyytyväinen et oon saanut tästä mun näkösen.

Miinus puolia on se, että täällä on hiton kylmä. Mulla on vilu noin vähintään puolet ajasta mitä oon täällä. Mun patterit ei toimi, enkä oo saanu siivottua tarpeeks, et voisin ilmottaa talkkarille et tulee kattomaan niitä.

Mua ahdistaa, kun en tiiä saanko tänne joulukoristeita. Mä elän joulukoristeista ja joulusta noin yleensä. Mulla on joo noi jouluvalot, mut siihen se sit jääki. Kynttilöitä on joo kans, mut en nyt sanois et ne on mitenkää erityisesti joulukoristeita, koska ne on mulla aina. 

Mut ei niistä sen enempää, tossa pari kuvaa sunnuntailta, ku jaksoin laittaa noi valot "paikoilleen" ja kynttilät taas palamaan.

~Jannu, jonk joulumieli karkaa aina vaan kauemmas ja kauemmas.

Kuulumisia

Eilen oli hypärit ja olin menos syömään ni näytin hyvältä ja oli aikaa ottaa kuva.

Edellispäivänä oli kiva miettiä mitä odottaa

Ei ainakaa oo epäselvää mikä mun lempijoukkue on

Juustoranut=parasta

Vähä servettejä joulupöytään

Tein Misselle kolmeosasen ranskanletin

Käytiin lauantaina moikkaas Sonjan kans Karoa, kun se on muuttanu Poriin.

Tein myös keskiviikkona Misselle letin

Matkalla kotiin Joensuusta Iipan luota. Iippa opiskelee siellä nyt viis vuotta. Mä lähin sinne syysloman kunniaks.

Laatukusi mut näytin söpöltä kerranki.

Uudet vanssit, talvikengis hulluilta päiviltä.

Vähä siltsu skumppaa piti ostaa matkalle mukaan :D

Ranteeniki rikoin

Ikkunalauta täynnä kynttilöitä ja yhen illan fiilistely, kuuntelin samalla radiosta peliä.

Mun ihana keittiö mistä puuttuu tossa kuvassa vielä matto ja pöytä.

Pelastus, makso vähän, ja melkeen ku pelipaita, ja ennenkaikkea, Väänänen <3

Lähin ekan koulupäivän jälkeen Helsinkiin osaks Jokerien fanitapahtumaa mis otettiin suurin joukkuekuva mis oli fanit mukana. Väänäsen missasin puolella metrillä ennen ku se lähti, mut onneks "lohdutukseks" sain kuvat Pöystin ja Jormakan kanssa<3 lisäks pyysin Jormakalta nimmarin sen tapparakorttiin, minkä annoin Jimille synttärilahjaks #parasisosiskoikinä?

Ajoin Karon autolla Sonjan synttäreille. Sonja oliki viiminen meijän porukasta ketä täytti 18 ja sai ajokortin, joten nyt meistä neljästä (tai no miten sen nyt ottaa, meistä 9) kaikilla on ajokortti XD

Meikäläisen kokkiveitset.

Käytiin yks perjantai Sonjan ja Emman kans kuvaamassa. Sonja muunmuassa halus olla sammako ja pelata Sasun kanssa palloa. Onneks noi kaks dorkaa on sentään lähellä, ku Iippa on niin kaukana <3

Mulla kestiki pari kuukautta saada noi peilit seinälle xd

Oon saanu onneks ajella paljon ku oon raumalla, ja ens kuussa meenkin harjotteluvaiheeseen täällä turussa xd

Nonii. Äsken laitoin pyykit kuivumaan. Oon niin aikuinen jo et pesen pyykkiäki xd 

Mut asiaan. Koulu pyörii tos eteenpäin, tänään en ollu, koska flunssa ja kuume. Huomenna on pakko mennä, koska iltapäivällö on yks haastattelu yhteen projektiin josta ehkä myöhemmin lisää jos pääsen mukaan xd sormet ristiin. Edessä mul on eka viikonloppu Turussa. Jännittää. 

Mä oon viihtyny iha hyvin, mitä nyt tosiaan käyny joka viikonloppu Raumalla, Joensuu viikonloppua lukuunottamatta. Siivoominen ei aina inspaa joten täytyy viikonloppuna siivota kunnolla ni saan kuvattua vihdoin asunnon postausta varten. 

Ens kuussa on Maata Näkyvissä Festarit, ja Sonja vissiin tulee sillon mun luo viikonlopuksi :) 

Mulla on mennyt tosiaan ihan hyvin, jossei kahta kuumeflunssaa lasketa. Ja sitä, et kaaduttiin tiellä olleen öljyn takia Missen kaa skootterilla. Ja mun adidasverkkarit meni piloille. Ja Missen kantapään haava tulehtu ja mun polveen tais jäädä arpi. Onneks ei sen pahemmin käyny. Ja nyt jos vakuutus korvais Missen antibiootit ja mun housut.

Mut nyt lähen kyl kauppaan hakee lisää juustoraastetta, et saan juustoranuja, nähdään.

~Jannu

Mun seuraava tatuointi!

Löysin suuntaviivat. Kompassi, jonka neula ei osota pohjoiseen. Jotain koristusta sen ympärillä. Ja paikka toi toinen käsivarsi.

Ja mitä se sit symboloi? No duh, suunnistus. Kaikki metsässä vietyt kerrat. Se kaikki tuki mitä mammalta ja papalta oon saanu. Se kaikki minkä oon uhrannut sille lajille. (Varsinki nilkat xd) muistuttaa mua, et suunnistus on ollu tärkee laji mun äidin puoleiselle suvulle. Oon neljännen polven suunnistaja.

Lisäksi se symboloi mun suuntaa elämässä. Se ei osota mihinkään, ja samalla osottaa. Se osotta mulle sitä, miksi mä haluan tulla, mihin mä suuntaan. Minne mä haluan elämässäni päätyä.

Ei toi mun tekstikää oo ihan pelkkä teksti, joten haluun tohonki sit jotain lisähärpäkettä.

Ja nyt mulla on isompi valikoima tatuoijia xd

Alla vähän kuvia pinterestistä, ideoita!

(Kyllä se oma koti - postauski tulee, heti ku saan tän vaan kuntoon!)

I touched Stanley Cup.

~Jannu

Mitä on aikuistuminen?

Noniin, vähän päivitystä vihdoin.

Koulupaikka on saatu ja vastaanotettu ja kaksoistutkintoonkin pääsin. Melkeen kaikki tarvittavat vaatteet on hankittu, tarjoilijan housut uupuu. Ja sit kirjat ja veitset.

Asunto on vuokrattu. 30neliöinen yksiö, 5km kouluun ja ihana oma keittiö. Tuet on haettu. Enää puuttuu vakuutus ja sähkösopimus. Mikro ja pesukone.

Muutto ois tossa elokuun alussa, jos saan vaa asiat järjestettyä. Osoite muuttuu -kortit on lähetetty. Ja vanha ajokortti palautettu.

Kesäki on jo loppupuolella. Koulu alkaa tasan kuukauden päästä.

Nyt oon Suomenniemellä, Iipan (joka suuttu ku kirjotin sen nimen aluks pienellä) isovanhempien "mökillä". Tultiin torstaina eikä kommelluksilta todellakaan säästytty. Oltiin ajettu joku puoltoista tuntia, Humppilan ja Forssan välissä, melkeen Forssassa, ku auton MOLEMMAT takarenkaat puhkes. Sit ajettiin myöhemmin, ku oltiin saatu uudet renkaat alle, Riihimäen tien ohi ja kierrettiin melkeen Hämeenlinnaan asti.

Eilen oltiin Lappeenrannassa, ja saatoin rakastua. Voisin muuttaa sinnekkin. Kuten myös Lahteen tai Tampereelle. Ja kuitenki muutan Turkuun :D Ostin villapaidan, ruutupaita hupparin ja pitsi t-paidan.

Huomenna kotiin ja sit viikko kotona, paljon asioita hoidettavana, ja sit viikon päästä maanantaina riparille. (Josta karkaan torstaina kaupunkiin kattomaan Stanley Cup -juhlia xd)

Mut jatkan nyt elämää, heippa!
~Jannu

On aika hiljaa kiittää ja kättä puristaa.

Mulla on takana kymmenen kuukautta, joiden aikana kaikki on menny vuoristorataa.

Mutta kuitenki mä istuin tänään kotimatkan bussissa kyyneleet silmissä. Tulee niin kova ikävä. On jo ikävä.

Näiden kymmenen kuukauden aikana asuntolasta tuli tavallaan toinen koti. Siitä porukasta toinen perhe.

Näiden 10kk aikana musta tuli vihdoin taas oma itseni. Musta tuli vahva, rohkea ja sellanen ihminen, joka mä olen halunnut olla.

Näiden 10kk aikana mä oon saanut ystäviä, jotka toivottavasti on mun elämässä vielä paljon pidempään.

Näiden 10kk aikana mä oon itkeny (varsinkin nyt tänään ja eilen), nauranut ja vihannut.

Näiden 10kk aikana mä oon vuodattanu niin verta, hikeä ku kyyneliäkin mun unelman eteen.

Ja tänään, mulla on kädessä peruskoulun päättötodistus, jonka keskiarvo on 8,92.

Ja mulla on nyt edessä hermostuttavat pari viikkoa, ku täytyy odottaa tietoa syksystä. Eikä se lopu siihen, vaan täytyy odottaa heinäkuuhun, ennen ku saa ees tarjouksia asunnoista.

Mun viiminen ilta asuntolassa meni fiiliksellä aivot jo kesälomalla. Kilpailtiin kumpi saa enemmän vaahtokarkkeja suuhun. Voittaja ei selvinny, mut vatsalihakset kipeyty ja vaahtokarkkihumala iski. Naurettiin niin paljon, että lopulta alko itkettää. Ku tajusin, että tää oli tässä. Enää ei tuu samanlaisia iltoja asuntolalla. Ne jatkaa siellä asuntolaelämää, johon mä en enää kuulu.

Ja eniten sattuu just se, että oli osa porukkaa, kuului siihen asuntolaporukkaan, mut se on ohi nyt. Siellä on ens vuonna uusia naamoja, ja mä en oo siellä.

Kyllä mä meen käymään, ei ne musta niin helpolla eroon pääse. Mutta se ei oo sama.

Mutta mä näen kaikki vielä, keille mä oon niin luvannut. Aivan sama onko välissä kilometri vai tuhat kilometriä.

On vaikeeta olla onnellinen, kun itkettää niin paljon.

Tyhjä olo. Sanoinkuvaamattoman onnellinen olo.

Oli ilo olla osana, oli ilo kuulua porukkaan ja oli ilo olla mukana.

Kiitos. Ja nähdään.
~Jannu

Kuuskajaskari ja muita juttuja.

 

Mun peace-merkki vähän feilas :D 

 

Lähetettiin isille terkkuja :D

 Uus rakkauspaita <3

 

hih xd

Rakkauspaita tääkin <3

Terkuin Jannu jolla on enää 6 koulupäivää :)